Mitä tehdä Turunväylälle?

Turunväylän alku on ympäröivän kaupunkirakenteen ongelma ja siten myös ympäristön asukkaiden ongelma. Vaikka Munkkivuorta täydennysrakennettaisiin kuten edellisessä blogauksessa ehdotin, ei tämä kuitenkaan vaikuttaisi Turunväylästä aiheutuviin estevaikutuksiin, meluun tai kaupunkirakenteen katkeamiseen.

Turunväylän pääasiallisia kehitysvaihtoehtoja on kolme:

• Tunnelointi ja yhdistäminen ns. Pasilanväylään, eli nykyiseen Vihdintiehen/Hakamäentiehen. Tässä ratkaisussa ongelmana on korkea hinta, sekä korkeasta hinnasta johtuva suunnitelmien karsiminen. Käytännössä nykyisissä suunnitelmissa tunneli olisi aivan liian lyhyt, jolloin hankkeella ei olisi parantavaaa vaikutusta kaupunkirakenteen kannalta. Lyhyt tunneli ei juurikaan mahdollistaisi lisärakentamista alueelle eikä se siten yhdistäisi kaupunginosia. Etuna on kuitenkin sujuvampi ja tasaisemmin kuormittuva ajoneuvoliikenteen verkko.
• Bulevardisointi, eli nykyisen moottoritien muuttaminen urbaaniksi kaduksi. Osa väylän kaupunkirakenteelle aiheuttamista ongelmista toki jäisi, mutta katu toimisi samalla kaupunkirakennetta yhdistävänä elementtinä, ei pelkästään erottavana. Vaihtoehto mahdollistaisi lisäksi runsaasti lisärakentamista. Ajoneuvoliikenteelle vaihtoehdolla ei olisi juurikaan vaikutuksia.
• Viimeinen vaihtoehto on siirto. Turunväylä siirretään kulkemaan Ison Huopalahden pohjoispuolelta, yhdistyen lopulta Haagan liikenneympyrään. Etuina tässä vaihtoehdossa on Ison Huopalahden vapautuminen virkistyskäyttöön sekä Munkkiniemen ja Munkkivuoren täydellinen yhdistyminen. Lisäksi ajoneuvoliikenteen etuna on suoraviivaisempi liittyminen Pasilanväylään bulevardivaihtoehtoon tai nykytilanteeseen verrattuna.

 Tässä suunnitelmassa päädyin siirtoon, sillä ajatuksena on kaupunkirakenteen laajentaminen Taliin joka tapauksessa. Talin alueen pääväylät voisivat samalla hoitaa Turunväylän nykyiset tehtävät. Samalla alueen rannat vapautetaan vilkkaista väylistä, jolloin myös virkistysalueiden painopiste voi siirtyä rannoille.

Suunnittelun perustana oleva pääkatuverkosto. Katujen linjauksiin saattaa tulla vielä suuriakin 

muutoksia mutta periaate säilynnee samana.

Pähkinänkuoressa:
Aluetehokkuus: 1,57
Asukastiheys: 24900 as/km^2
Alue: 381112 m2 *
Rakennusala:  114000 m2
Kerrosala: 597500 m2
Asukasmäärä: 9500
Työpaikkoja: 3300
 *vain rakennettu alue (siniset rakennukset)

 Kantavana ajatuksena suunnitelmassa on Munkkiniemen ja Munkkivuoren katuverkostojen yhdistäminen mahdollisimman luontevalla tavalla. Yhdistäviä katuja on suunnitelmassa Huopalahdentien lisäksi kuusi. Näitä voi verrata nykytilanteeseen: Professorintien siltaan sekä yhteen alikulkukäytävään. Ajatuksena on myös ollut keskittää korkeammat talot pääväylien varteen melusuojaksi. Sinänsä esimerkiksi Munkkiniemen puistotien ajatuksena ei ole olla raskaasti liikennöity ajonevoliikenteen pääväylä, vaan se jää nykyisenkaltaiseksi kaksikaistaiseksi kaduksi.

Munkkivuoren ja Talinrannan yhdistäminen tapahtuu Munkkivuorta käsittelevän sarjan kolmannessa osassa.

 

Huopalahdentietä reunustavat korttelit.

Matalampia kortteleita lävistävät kapeat kujat.

Munkkiniemenpuistotien jatke

Pääväylien välissä on matalampaa rakentamista, kuten kaupunkipientalokortteleita.

Näkymä etelään

Rakeisuuskuva alueen tähänastisista täydennyksistä.