Keski-Pasilan tornit

Keski-Pasila on entistä ratapiha-aluetta johon on kaupungin toimesta suunniteltu sijoitettavaksi pilvenpiirtäjiä. Paikkaa perustellaan sillä että Pasila jo nykyisellään on liikenteen solmukohta, joten alue kestää rankaakin lisärakentamista. Lisäksi Pasila on alue jossa moni myös hyväksyy korkean rakentamisen.

Nykyisellä Itä- ja Länsi-Pasilalla imago-ongelma. Monien mielestä alueet edustavat kaupunkisuunnittelun täydellistä epäonnistumista. Varsinkin Itä-Pasila on saanut osakseen kritiikkiä. Arkitehtuuri on kolkkoa, mutta myös jalankulkukansi on ratkaisuperiaatteena liian raskas ja epäviihtyisä. Pahin ongelma on ettei alue luonnollisesti liity muuhun kaupunkiin. Ympäröivän katuverkon tekstuuri ei jatku Itä-Pasilaan vaan alueelle on luotu oma ruutuverkkonsa, joka ei jatku alueen ulkopuolelle. Lisäksi aluetta ympäröi viheralueet, messukeskuksen kentät sekä ratapiha. Eli kaupunkirakenteen näkökulmasta Itä-Pasila on saari.

Itä-Pasila on rakennettu aikana jolloin lähiörakentamisen normit olivat lyöneet täysin läpi, mutta samalla oli alkanut asteittainen paluu urbaanimpaan kaupunkisuunnitteluun. Osittain kritiikki onkin ollut perusteltua, muttei Itä-Pasila ole täysin paha. Arkitehtuuti on toki epäonnistunutta, mutta katutilan mittakaava on melko toimivaa, varsinkin kannen päällisillä jalankulkijaraiteilla. Kadut ovat sopivan kapeita, ylisuuria aukioita ja metsiköitä ei ole. Ongelmana ovat autoliikenteelle sallitut kadut jotka muodostavat toisalta epäviihtyisän mutta myös epäkäytännöllisen katutilan. Tasonvaihdot haittaavat sinne pääsyä, mutta katutila täällä on yksinkertaisesti tylsää. Talojen alakerroksiin ei ole panostettu, nehän ovat betonikannen alla piilossa. Eikä alatasolla ole juurikaan liiketiloja, jotka houkuttelisivat jalankulkijoita.

Länsi-Pasila on toteutukseltaan noin 10 vuotta Itä-Pasilaa nuorempi. Lähtökohtana on myös ollut kevyenliikenteen hyvät olosuhteet, mutta toteutustapa on kevyempi. Tasoerottelua Itä-Pasilan tapaan ei ole vaan autot on piilotettu keskitettyihin pysäköintilaitoksiin maan alle. Katuverkko en epäsäännöllisempi kuin Itä-Pasilan ruutukaava, joten Länsi- Pasilaan on myös helpommin saatu sopimaan erimuotoisa aukioita. Ongelmaksi on jäänyt alueen syrjäisyys jonka seurauksena läpikulkevia jalankulkioita on liian vähän pitääkseen alueen liikkeitä kannattavina.

Keski-Pasilan nykysuunnitelmassa on useita ongelmia. Suunnitelmassa Keski-Pasila jää irtonaiseksi osaksi Itä- ja Länsi-Pasiloista, jotka jo itsessään ovat irtonainen osa koko kaupunkirakennetta. Katuverkkoa on toki haastavaa solmia yhteen Itä-Pasilan kanssa rautatien takia. Pääosa liikenteestä tulee siis jatkossakin tapahtumaan nykyisen siltayhteyden kautta. Pääpaino tulisi siis olla Keski-Pasilan ja Länsi-Pasilan yhteen liittämisessä ja Pasilan sillan muuttamiseksi miellyttäväksi jalankulkuympäristöksi. Käytännössä tämä tehdään jatkamalla Länsi-Pasilan kadut Keski-Pasilaan, jolloin syntyy katkeamattomia reittejä. Lisäksi Pasilan silta tulisi muutta katumaiseksi tilaksi rakentamalla rakennuksia siltaan kiinni.

Keskipasilan liikennejärjestelmä. Vihreät linjat kuvaavat nykyisiä ja tulevia raitioteitä. Punaiset linjat ovat ajoneuvoliikenteen pääasiallise läpiajokadut, kun taas sinisillä kaduilla painotus on kevyellä liikenteellä.

Jotta Pasila voisi kehittyä joukkoliikenteen solmukohtana on erittäin tärkeätä parantaa Pasilan poikittaisyhteyksiä. Nykyisellään poikittaisbussien kapasiteetti on äärirajoilla ja kulku on ruuhka-aikaan hidasta. Paras ratkaisu olisi raitioliikenteen kehittäminen, esimerkiksi Kalasatama (M)- Teollisuuskatu - Pasila(R) - Tullinpuomi - Munkkiniemi raitiovaunulinja. Erityisesti lisää sujuvuutta toisi Keskuspuiston eteläosan lävistävä uusi raitiotie.
Liikenteen eritasoratkaisuja ei toteuta muissa kuin sellaisissa kohteissa jossa ne topografian takia ovat välttämättömiä. Suunnitelmassani alkuperäisen suunnitelman moottorikatu on korvattu kapeammalla bulevardilla, jolla myös jalankulkijoiden on tarkoitus viihtyä.

Jalankulkijoita on myös mietitty kortteleiden mitoituksessa, suuria kortteleita, jossa läpikulku on estetty kuten kauppakeskuksia on vältetty. Sen sijaan pääosaan taloista tulisi olla mahdollista rakentaa eri kokoisia kivijalkaliiketiloja.

Pähkinänkuoressa:
Rakennustehokkuus: 3,5
Asukastiheys: 27000
Alue: 288657 m2
Rakennusala: 100000 m2
Kerrosala: noin 1000000 m2
Asukasmäärä: 7800
Työpaikkoja:19000

Korkeaa ja matalaa sekoitettuna luo tiivistä kaupunkia. Oleellista ei ole korkeiden talojen määrä vaan suljetut korttelit.

Kaupungissa voi olla eri korkuisa rakennuksia, kunhan kaupunkitila on tarpeeksi suljettua.

Birdshit-arkitektuuria syntyy helposti vahingossa, koskaa kaavoitus tehdään "yläilmoista". Tämä aukio alkaa lähennellä birdshittiä mutta pidin lopputuloksesta, joten päätin säilyttää sen.

Keskipasilan pääkadut, näkymä pohjoisesta.