Kaupunkien tiheyksistä

 Joukkoliikenneguru Jarrett Walker on kritisoinut tapaa millä kaupunkien asukastiheyksiä vertailemalla, tehdään päätelmiä siitä miten hyvin joukkoliikenne voi palvella kaupunkia. Kaupungit eivät koskaan ole homogenistä massaa, vaan eri alueiden tiheyksissä voi olla suuriakin vaihteluita. Tein vastaavat tiheysprofiilit Helsingistä ja Espoosta. Huomioikaa, että tiedoissa on tilastoharhoja, jotka johtuvat siitä, että olen käyttänyt pienalueita alueita rajatessa. Tämä on ongelma, sillä pienalueisiin lasketaan mukaan paljon viheralueita, jotka ovat asumattomia ja tämä alentaa pienalueen tiheyttä, vaikka itse kaupunginosa olisi tiheästi rakennettu. Huomioikaa myös että Helsingin tiedot ovat vuodelta 2008, eli ennen Östersundomin pakkoliitosta Helsinkiin.

 Helsingin asukastiheys on noin 2800 asukasta neliökilometrillä, Espoon vastaava luku on noin 800. Kummassakin kunnassa, mutta erityisesti Espoossa on suuria, harvaan asuttuja alueita. Alla olevista kaavioista näkee miten Espoon asutus on levittynyt melko tasaisesti alueille, joiden asukastiheys on 300 - 8000 asukasta/ neliökilometri. Helsingissä vain harva asuu alueella, jonka asukastiheys on alle 1000 asukasta. Yli 9000 asukastiheyden alueet ovat kaikki kantakaupungissa.

Alemmassa kaaviossa näkyvä piikki 5000 asukastiheyden kohdalla sisältää pääasiassa vanhoja esikaupunkeja/lähiöitä kuten Lauttasaari, Etelä-Haaga ja Maunula. Piikki 7000 asukastiheyden kohdalla on Katajanokka ja Taka-Töölö, 10000 kohdalla Etu-Töölö ja Kamppi.

 Huomionarvoista on myös se miten Helsingin työpaikat ovat keskittyneempiä kuin asukkaat kun taas Espoossa asiat ovat toisin päin. Tämän taustalla on varmasti useita syitä, yksi osa selitystä on, että pääosa korkeaa tiheyttä vaativista työpaikoista (kuten luova-ala, pienet erikoisliikkeet, pankki- ja rahoitusala) ovat keskittyneet Helsinkiin. Toinen osa selitystä on se että harvat asuinalueet Espoossa eivät pysty ylläpitämään lähipalveluita, joten palvelut tuotetaan keskitetysti aluekeskuksissa ja Helsingissä.

 

Lisäys edelliseen: Vertailu Tukholmaan

Tukholma on Helsinkiä tiivimpi kaupunki lähinnä suuremman kantakaupungin takia; käyrät erkanevat toisustaan kunnolla vasta 5000 asukastiheyden kohdalla. Tukholmassa 30% asukkaista asuu 10000 asukkaan tiheydellä kun taas Helsingissä vastaava luku on alle 15%.

2. lisäys: asutuksen keskittyneisyys pinta-alaan nähden
Lähes 70% Espoon pinta-alasta on alueita joiden asukastiheys on alle 1000 as/km^2 ja 50% alueiden jonka asukastiheys on alle 200 as/km^2. Helsingin ja Tukholman pinta-aloista suurimmassa osassa asukastiheys on yli 1000 as/km^2.

Alemmasta kaaviosta näkee myös miten suurella osalla Espoon pinta-alasta ei asu ketään, kun taas Helsingin ja Tukholman asukkaat ovat jakautuneet tasaisemmin pinta-aloilleen. Jos käyrä on suora kaltevuudella k =1 on asukkaat tasaisesti jakautunut pinta-alan suhteen.

Päivitys: Tampere, Lahti, Turku, Kuopio ja Oulu lisätty
Kaikista keskuskunnista erottuu selkeästi tiivis ydin.

Lähteet:
Perustuu kaupunkien/tilastokeskuksen ylläpitämiin pienaluekohtaisiin tilastoihin.