Uudenmaan liitto ennusteen mukaan pääkaupunkiseudulle muuttaa 400000 uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä. Ellei asuntorakentamista tehdä organisoidusti on selvä että yhdyskuntarakenne hajautuu entisestään. Kuitenkin virallisilta tahoilta esitetyt ratkaisut ovat olleet yhdyskuntarakennetta hajauttavia sekä perustamiskustannuksiltaan kalliita. Nämä Histat ja Östersundomit, suunnitelluista joukkoliikenneratkaisuista huolimatta, olisivat auttamatta yksityisautoiluun perustuvia.
Monissa yhteyksissä on hieman provosoiden heitetty ilmaan ajatus pääkaupunkiseudun ydinalueiden tiivistämisestä niin, että sinne mahtuisi nämä uudet 400000 asukasta. Siis täysin ilman Östersundomin tapaisten alueiden ottamista nykyistä laajempaan asumiskäyttöön. Eri menetelmiäkin on esitetty useita, esimerkiksi lähiöiden lisärakentamista sekä moottoriteiden muuttamista kaupunkibulevardeiksi.
Kaupunki on myös aloittanut esikaupunkien renessanssi-ohjelman, joka tähtää samaan. Kuitenkin tämä ohjelma on vain yleisellä ja yleiskaava tasolla, eli mitään varsinaista suunnitelmaa ei ole olemassa. Ohjelmassa on ideoitu tiivistämismenetelmiä kuten hajurakopuistojen ja pysäköintialueiden ottaminen rakentamiskäyttöön, kerrostalojen korottaminen sekä moottoriteiden kattaminen kannella.
Esittämäni suunnitelman tarkoitus ei ole olla realistinen nykytilanteessa, enkä ehdotakkaan näin ehdotonta täydennysrakentamista. Tarkoituksena on demonstroida, että näin laaja täydennysrakentaminen olisi fyysisesti mahdollista, sekä todistaa vääräksi se niin usein Helsinkiläispolitikoiden toimesta esiintuoma tonttipula.
Olen kuitenkin sitä mieltä että suuri osa näistä neljästäsadastatuhannesta tulisi muutta kehä I sisäpuolelle, loput muuttavat ratojen varsille. Ihmiset nimittäin yleisesti haluavat asua mahdollisimman lähellä keskustaa. Selvimmin tästä puhuu asuntojen hinnat.
No comments:
Post a Comment