Tuesday, December 25, 2012

Mitä tehdä Turunväylälle?

Turunväylän alku on ympäröivän kaupunkirakenteen ongelma ja siten myös ympäristön asukkaiden ongelma. Vaikka Munkkivuorta täydennysrakennettaisiin kuten edellisessä blogauksessa ehdotin, ei tämä kuitenkaan vaikuttaisi Turunväylästä aiheutuviin estevaikutuksiin, meluun tai kaupunkirakenteen katkeamiseen.

Turunväylän pääasiallisia kehitysvaihtoehtoja on kolme:
  • Tunnelointi ja yhdistäminen ns. Pasilanväylään, eli nykyiseen Vihdintiehen/Hakamäentiehen. Tässä ratkaisussa ongelmana on korkea hinta, sekä korkeasta hinnasta johtuva suunnitelmien karsiminen. Käytännössä nykyisissä suunnitelmissa tunneli olisi aivan liian lyhyt, jolloin hankkeella ei olisi parantavaaa vaikutusta kaupunkirakenteen kannalta. Lyhyt tunneli ei juurikaan mahdollistaisi lisärakentamista alueelle eikä se siten yhdistäisi kaupunginosia. Etuna on kuitenkin sujuvampi ja tasaisemmin kuormittuva ajoneuvoliikenteen verkko.
  • Bulevardisointi, eli nykyisen moottoritien muuttaminen urbaaniksi kaduksi. Osa väylän kaupunkirakenteelle aiheuttamista ongelmista toki jäisi, mutta katu toimisi samalla kaupunkirakennetta yhdistävänä elementtinä, ei pelkästään erottavana. Vaihtoehto mahdollistaisi lisäksi runsaasti lisärakentamista. Ajoneuvoliikenteelle vaihtoehdolla ei olisi juurikaan vaikutuksia.
  • Viimeinen vaihtoehto on siirto. Turunväylä siirretään kulkemaan Ison Huopalahden pohjoispuolelta, yhdistyen lopulta Haagan liikenneympyrään. Etuina tässä vaihtoehdossa on Ison Huopalahden vapautuminen virkistyskäyttöön sekä Munkkiniemen ja Munkkivuoren täydellinen yhdistyminen. Lisäksi ajoneuvoliikenteen etuna on suoraviivaisempi liittyminen Pasilanväylään bulevardivaihtoehtoon tai nykytilanteeseen verrattuna.
 Tässä suunnitelmassa päädyin siirtoon, sillä ajatuksena on kaupunkirakenteen laajentaminen Taliin joka tapauksessa. Talin alueen pääväylät voisivat samalla hoitaa Turunväylän nykyiset tehtävät. Samalla alueen rannat vapautetaan vilkkaista väylistä, jolloin myös virkistysalueiden painopiste voi siirtyä rannoille.

Suunnittelun perustana oleva pääkatuverkosto. Katujen linjauksiin saattaa tulla vielä suuriakin 
muutoksia mutta periaate säilynnee samana.




Pähkinänkuoressa:
Aluetehokkuus: 1,57
Asukastiheys:
24900 as/km^2
Alue: 381112 m2
*
Rakennusala: 
114000 m2
Kerrosala: 597500
m2
Asukasmäärä: 9500

Työpaikkoja: 3300

 *vain rakennettu alue (siniset rakennukset)


 Kantavana ajatuksena suunnitelmassa on Munkkiniemen ja Munkkivuoren katuverkostojen yhdistäminen mahdollisimman luontevalla tavalla. Yhdistäviä katuja on suunnitelmassa Huopalahdentien lisäksi kuusi. Näitä voi verrata nykytilanteeseen: Professorintien siltaan sekä yhteen alikulkukäytävään. Ajatuksena on myös ollut keskittää korkeammat talot pääväylien varteen melusuojaksi. Sinänsä esimerkiksi Munkkiniemen puistotien ajatuksena ei ole olla raskaasti liikennöity ajonevoliikenteen pääväylä, vaan se jää nykyisenkaltaiseksi kaksikaistaiseksi kaduksi.

Munkkivuoren ja Talinrannan yhdistäminen tapahtuu Munkkivuorta käsittelevän sarjan kolmannessa osassa.

 

Huopalahdentietä reunustavat korttelit.

Matalampia kortteleita lävistävät kapeat kujat.

Munkkiniemenpuistotien jatke

Pääväylien välissä on matalampaa rakentamista, kuten kaupunkipientalokortteleita.

Näkymä etelään

Rakeisuuskuva alueen tähänastisista täydennyksistä.

6 comments:

  1. Näyttää liian hyvältä ollakseen ikinä todellisuutta. :( Huopalahdentielle toivon tosiaan edes jotain tapahtuvan tulevaisuudessa. Miksi noita ihmeen epäselviä aukioita/puistoja on jokaisen tiheästi liikennöidyn kadun varressa. Sama juttu Manskun loppupäässä.

    ReplyDelete
  2. Esityshän on vallan mainio. Näitä voi piirrellä ympäri Helsinkiä, kuten blogisti on osaltaan tehnyt, mutta kyyninen sivullinen ihmettelee, että miten mitään edes etäisesti tämän suuntaista saataisiin oikeasti tapahtumaan? Kaupunkisuunnitteluvirasto ei juuri edes lotkauttanut korvaansa ulkopuolisten tekijöiden Meri-Rastilan suunnitelmalle, ja sillä oli sentään asujaimiston tuki. Munkkivuoren nykyisille asukkaille taitaisi pitää luvata uusien talojen myyntitulot lyhentämättöminä, ennen kuin kuvien kaltainen tiivistäminen olisi mahdollista.

    Ensimmäisenä edes jonkin verran realistisena etappina kohti tiivistämistä voisi olla nykyisen parkkinormin tappaminen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Olen ihan samaa mieltä siitä, etteivät nämä suunitelmat nykyisessä poliittisessa ilmastossa ole kovinkaan realistisia. Eivätkä ne oikeastaan ole tarkoitettuja toteutettavaksi. Tämän blogin ideana on kuitenkin tuoda hieman konkretiaa kaupunkisuunnittelua koskevan keskustelun pohjaksi. Eli herättää kiinnostusta, keskustelua ja inspiraatiota.

      Meri-Rastilan vaihtoehtosuunnitelman vastaanotto oli mielestäni täysin väärää. Kaupunkisuunnitteluvirasto sahaa omaa oksaansa tollasella toimintatavalla. Täydennysrakentaminen hankaloituu merkittävästi jos asenne on ettei asukkaita kuunnella. Toivottavasti KSV:ssäkin tapahtuisi pientä sukupolvenvaihdosta, jolloin avoimempaan päätöksentekoon tottuuneet ihmiset pääsisivät valtaan.

      Täydennysrakentamisessa yleensäkin kannatan sellaista linjaa jossa asukkaat ja joissain tapauksissa yritykset saisivat rahallista kompensaatiota. Tämä varmasti nopeuttaisi kaavoitusta, mutta se olisi mielestäni myös moraalisesti oikein.

      Delete
  3. Ihan hyvä. Mutta ehkä hieman keveämpää itse rakentaisin. Hyvä suunnitelma pääosin.

    ReplyDelete
  4. Oikeen hienoja nämä sun suunnitelmat täällä! Toisi selkeää parannusta alueen nykytilanteeseen vaikkei ihan noin tiiviinä täydennysrakentaminen toteutuisikaan.

    Itse kyllä kannattaisin ennemmin turunväylän bulevardisointia kuin siirtoa Ison Huopalahden pohjoispuolelle.

    ReplyDelete